*Näiden ja muiden Suomen museoiden yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.suomenmuseot.net.
Timo Muhonen
Kesätyörumba alkaa jo puoli vuotta ennen kuin onnelliset kesätöitä saaneet astuvat touko-kesäkuussa työpaikkaansa. Töiden hakuun menee luonnollisesti aikaa, mutta homma voi helpottua hieman jos tietää, mistä etsiminen kannattaa aloittaa – nykyäänhän netti on täynnä ainakin omien sanojensa mukaan toinen toistaan erinomaisempia työnvälitykseen keskittyviä sivuja. Ja sähköiset mediat ovat juuri niitä, joita kannattaa seurata. Mutta mistä niistä museotyöpaikoista kiinnostuneen opiskelijan olisi hyvä aloittaa?
Teimme pienimuotoisen seurannan, jossa ideana oli seurata ennalta valittujen sähköisten työpaikkafoorumien työpaikkatarjontaa viikon välein. Viikon lopuksi kyseisen viikon aikana ilmoitetut vapaat työpaikat laskettiin foorumeittain yhteen. Yhteensä seurantaan käytettiin kuusi viikkoa. Seurantaan käytetty kokonaisaika on toki lyhyehkö ja tuloksiin kannattaa suhtautua siten vain suuntaa-antavina, mutta näyttää siltä, että kiireisen opiskelijan ei kannata tuhlata ruutia ainakaan tiettyihin työpaikkapalveluja tarjoaviin verkkosivuihin.
Seuratut foorumit olivat Työministeriön www-sivut, Aarresaaren, Oikotien, Uratien ja Monsterin -verkkopalvelut sekä museoposti -postituslista. Kuuden viikon aikana avoimia museokesätyöpaikkoja ilmoitettiin näissä paikoissa yhteensä 60; tästä kakusta ison palan haukkaa tosin yhden työantajan tarjoamat peräti 16 työpaikkaa. Merkille pantavinta tuloksissa on ehkä se, että tietyt verkkopalvelut näyttävät museotyöpaikkojen osalta anniltaan todella kitsailta: Oikotiellä, Uratiellä ja Monsterissa ei koko aikana ollut ilmoitettuna yhtään avointa museotyöpaikkaa.
Lupaavimmiksi työnhakijan näkökulmasta osoittautuivat puolestaan Työministeriön verkkosivut (MOL) sekä Museoposti -sähköpostilista. Ajankäyttöään tehokkaasti jakavan opiskelijan kannattaneekin keskittyä näiden kahden foorumin seurantaan, joskaan Aarresaarellakaan ei näyttänyt työpaikkarintamalla olevan aivan autiota.
Työpaikkojen lukumäärää vertailtaessa kannattaa huomata, että joissakin ilmoituksissa työnantaja ei kertonut tarjolla olevien paikkojen tarkkaa määrää, vaikka niitä siis oli useampia; näissä tapauksissa paikkojen määrä on laskettu yhdeksi. Lisäksi tarjottuja toimenkuvaltaan vaikeasti määriteltäviä, museoalaa jollain tavalla koskettavia työpaikkoja ei ole kategorisoitu museotyöpaikoiksi – nämä onkin jätetty laskuista pois. Yllä olevaan taulukkoon koottuihin lukuihin tuleekin siten suhtautua terveellä varauksella, vaikka ne pitänevätkin paikkansa foorumeittain suhteessa toisiinsa. Taulukon suurin hyöty löytyneekin pohdittaessa sitä, kuinka usein ja mitä foorumeita kannattaa seurata.
Laskuihin ei ole otettu mukaan sellaisia paikkoja, joita kunnat tarjoavat omille kuntalaisilleen. Mukaan ei ole laskettu myöskään esimerkiksi kokopäiväisiä vapaita museotyöpaikkoja tai tarjottuja sijaisuuksia – ne löytyvät vertailun vuoksi alla olevasta taulukosta. Neljäs huomionarvoinen seikka on se, että joskus museotyöpaikat oli niputettu kuntien kesätyöpaikkatarjonnassa yhteen muiden työpaikkojen kanssa: esimerkiksi eräässä tapauksessa kaupungin museotyöpaikat löytyivät MOL:ista otsakkeen ”puutarhatyöntekijät” alta. Tämä seikka ei toki vaikuta laskentaan (kyseessä olivat tietyssä kunnassa asuville tarkoitetut kesätyöpaikat), mutta osoittaa sitä, että esimerkiksi hakusanan (vaikkapa ”museo”) käyttö on työpaikkoja metsästettäessä suositeltavaa. Tosin tällöin listautuvat valitettavasti myös kaikki museo-sanalla varustetut työpaikkailmoitukset, joilla ei ole varsinaista yhteyttä museotyöhön.
Miten taajaan opiskelijan kannattaa sitten eri palveluja seurata? Innokkaimmat surffaavat verkossa työpaikkojen perässä varmaankin päivittäin, ja oma kokemuksenikin puhuu nopean toiminnan puolesta: joskus työpaikka on jo mennyt, vaikka hakuaikaa olisi ilmoituksen mukaan vielä runsaasti jäljellä. Työpaikkailmoituksiin ei siten kannata sokeasti luottaa, vaan joskus aikaisin liikkeellä oleva lintu todellakin nappaa sen kuuluisan madon. Toisaalta monellakaan ei ole mahdollisuuksia päivittäiseen työpaikkatilanteen tutkailuun, eikä siihen aina ole ehkä tarvettakaan. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan oleminen on loppujen lopuksi arpapeliä, joten ehkä kannattaakin määrän sijaan panostaa laatuun.
Jos et sä soita…
Kerran tai kaksi viikossa työpaikkatilanteen tarkistava saanee jo hyvän kuvan tarjolla olevista mahdollisuuksista eikä ole vielä ajanut onnensa ohikaan. Kokemuksen syvä rintaääni kertoo, että – niin loppuunkuluneelta fraasilta kuin se ehkä kuulostaakin – aktiivinen hakija erottuu joukosta. Hakemuksen perään kannattaa soittaa ja omia mahdollisuuksia työpaikan suhteen tiedustella. Lisäksi kiireellä väsätty hakemus ei anna hakijasta välttämättä hyvää kuvaa, etenkään mikäli työtehtävässä edellytetään tarkkuutta ja huolellisuutta. Persoonallinen, ytimekäs ja hiottu hakemus asettaa hakijan varmasti askeleen hakemustehtailijoiden edelle.
Etsivä löytää
Joskus aktiivisenkin työnhakijan kohtaa epätoivo, mutta hanskojen naulaan lyöminen ei auta koskaan. Lisäksi kannattaa huomioida, että työpaikka ei löydy välttämättä joka vuosi yhtä helposti – tai ei ollenkaan. Eikä internet-aikakausi välttämättä merkitse ei-sähköisten hakumenetelmien muuttuneen museokamaksi. Työpaikan löytymisen helppoudesta (tai vaikeudesta) puheen ollen, isäni kertoi kerran omasta opiskeluaikojen kesätyöhaustaan seuraavasti: hän otti joka kevät eteensä Helsingin seudun puhelinluettelon, aloitti kohdasta A ja soitti aakkosjärjestyksessä jokaisen yrityksen läpi kunnes tärppäsi. Yhtenä vuonna työpaikka löytyi Agasta, mutta seuraavana vasta Wärtsilästä.
Työministeriön www-sivut löytyvät osoitteesta http://www.mol.fi.
Museoposti –sähköpostilistalle voit liittyä esim. Suomen museoliiton sivujen kautta. Osoite on http://www.museoliitto.fi/tiedotus/museopostilista.
Muita osoitteita työnhakuun:
http://www.aarresaari.net
http://www.uratie.fi
http://www.oikotie.fi
http://www.monster.fi
Yliopisto-opiskelijoiden on myös hyvä muistaa, että mikäli korkeakouluharjoittelumahdollisuus on aikaisempina vuosina jäänyt käyttämättä, kannattaa tiedekuntien korkeakouluharjoittelupaikkalistoja tarkastella museotyöpaikkojen varalta.