Sagalundin museoalueella sijaitseva Villa Sagalund rakennettiin vuonna 1911. Nils Oskar Janssonilla oli asunto sen länsipäädyssä, Adèle Wemanilla puolestaan itäpäädyssä. Kuva: Karoliina Sjö
Kemiönsaarella sijaitseva Sagalund on erityinen paikallis-, ulko- ja kotimuseomiljöö. Museo on laajalti arvostettu sen alkuperäisyyden ja museohistoriallisen merkityksen vuoksi. Tänä päivänä museo saa lisäarvoa erityisesti siitä, että se on pystynyt säilyttämään ja dokumentoimaan hyvin perusteellisesti perustajiensa elämää. Turun yliopiston Tarinoiden lehto -hankkeessa on tutkittu Sagalundin kulttuurihistoriaa ja erityisesti Villa Sagalundia tieteen ja taiteen keinoin.
1800- ja 1900-lukujen taitteessa Kemiössä, Vretan kylässä tapahtui monenlaisia kulttuurisesti, sivistyksellisesti ja historiallisesti merkittäviä asioita. Kylään perustetut kansakoulu, nuorisoseura ja Sagalundin museoalue (joka kulki alussa myös nimellä N. O. Janssons museum) toivat sinne elinvoimaa, ja ne olivat merkittäviä toimijoita koko aluetta koskien. Vaikutukset näkyvät yhä tänä päivänä monessa muodossa. Museoalueen kulttuuriperintöä alueella vaalii edelleen siellä toimiva Sagalundin museo.
Nils Oskarin Janssonin asunnon sisätiloja. Kuva: Karoliina Sjö
Sagalundin museon perusti vuonna 1900 kemiöläinen opettaja, kulttuuripersoona ja keräilijä Nils Oskar Jansson (1862–1927), joka oli kiinnostunut historiasta, kulttuurista, kotiseudusta ja keräilystä. Hän halusi säilyttää synnyin- ja asuinalueensa rakennusperintöä, esineistöä ja kasvistoa myös tuleville sukupolville. Sagalundia pidetään yhtenä Suomen vanhimmista ulkomuseoista ja se tunnetaan erityisesti siitä, että sen mallina toimi Ruotsissa sijaitseva, Artur Hazeliuksen (1833–1901) vuonna 1891 perustama Skansenin ulkomuseo. Jansson ihaili myös pienestä pitäen Carl von Linnéetä (1707–1778), joka toimi niin ikään innoittajana ja esikuvana sekä Janssonin keräilylle että Sagalundin alueelle ja erityisesti puutarhalle, joka oli – ja on edelleen – oleellinen osa aluetta.
Nils Oskar Jansson Kuva: Åbo Akademin kuvakokoelmat. Kuvaaja: Carl Johan Schoultz
Paikallista historiaa läpi vuosisatojen
Sagalundin alueella on monia vanhoja rakennuksia, kuten torppia, vanhoja asuintaloja ja Vretan kansakoulu. Rakennukset on kerätty eri puolilta Kemiönsaarta, ja niiden avulla museo pyrkii esittelemään paikallista elämää eri vuosisadoilta. Alueella on myös kaunis puutarha, joka on suunniteltu 1800-1900-lukujen taitteen puutarhataiteen hengessä ja joka levittäytyy eri puolille museoympäristöä. Niin ikään alueelta löytyy Villa Sagalund, joka rakennettiin vuonna 1911 kiitokseksi kaikesta merkittävästä työstä Janssonille sekä hänen opettajalleen ja kollegalleen sekä alueelle monin tavoin tärkeälle toimijalle Adèle Wemanille (1844–1936). Janssonilla oli asunto villan läntisessä päädyssä, Wemanilla puolestaan itäpäädyssä.
Adèle Weman oli kemiöläinen opettaja, kirjailija ja aikansa kulttuuripersoona. Hänelle oli tärkeää, että myös lapset ja nuoret saivat opiskella, ja hän olikin tärkeässä roolissa muun muassa ensimmäisen kansakoulun saamisessa saarelle. Hänestä tulikin vuonna 1873 perustetun Kemiön ensimmäisen kansakoulun opettaja. Vretan uusi kansakoulu valmistui 1882, ja siellä Weman työskenteli 72-vuotiaaksi asti. Hän oli niin ikään primus motor yhdessä Janssonin kanssa alueen nuorisoseuran perustamisessa ja toiminnassa (eri seurat yhdistyivät ja saivat vuonna 1896 nimen Kimito ungdomsförening). Kaikkiaan hän oli monin tavoin merkittävä sivistys-, nuoriso- ja kulttuuritoimija, joka laati myös mittavan kirjallisen tuotannon. Hän kirjoitti pääosin kirjailijanimellä Parus Ater, ja hänen tuotantonsa käsitti niin proosaa, lyriikkaa, näytelmiä, lehtikirjoituksia kuin omaelämäkerrallisia teoksia. Weman oli aikanaan monin tavoin tunnettu, ja hänen näytelmiään esitettiin muun muassa Helsingin Svenska Teaternissa.
Adèle Weman Kuva: Åbo Akademin kuvakokoelmat. Kuvaaja: Carl Johan Schoultz
Tutkimushankkeen myötä kulttuuriperinnön ja menneiden elämien äärelle
Olemme Tarinoiden lehto -hankkeessa päässeet tutustumaan kiehtovaan Sagalundin museoalueeseen ja sen kulttuurihistoriaan sekä Janssonin ja Wemanin monipuolisiin menneisiin elämiin. Museosta löytyy kosolti mielenkiintoista ja merkittävää materiaalia kuten esimerkiksi esineistöä, päiväkirjoja, kirjeitä, muistelmia, käsikirjoituksia ja valokuvia, joita olemme tutkineet ja lähestyneet sekä tieteen että taiteen keinoin. Olemme viettäneet aikaa museoalueella ja tutustuneet sen eri puoliin. Olemme työskennelleet alueella ja museon eri tiloissa, ja olemme järjestäneet myös erilaisia työpajoja, joissa tiede ja taide ovat kietoutuneet yhteen.
Olemme olleet kiinnostuneita erityisesti Villa Sagalundista ja siellä olevista Janssonin ja Wemanin asunnoista, entisistä kodeista, sekä siitä, miten ne ovat muotoutuneet sittemmin museoksi. Olemme pohtineet, mitä nuo museoidut kodit yhdessä muun materiaalin kanssa kertovat menneistä elämistä ja siitä, mitä elämästä jää lopulta jäljelle. Nämä kysymykset ovat oleellisessa osassa pohdittaessa muun muassa sitä, mistä kulttuuriperintö muodostuu ja kenen elämät jäävät osaksi kulttuurista muistia. Hankkeen työryhmään kuuluvat hankkeen johtaja Maarit Leskelä-Kärki, tutkijat Karoliina Sjö, Katja Weiland-Särmälä ja Otto Latva, kuvataiteilija Erika Adamsson ja dokumentaristi Aleksi Kauppinen. Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä museon henkilökunnan kanssa.
Adèle Wemanin arkistomateriaaleja esillä Wemanin asunnossa. Kuva: Karoliina Sjö
Kemiönsaaren kiehtovat kohteet
Kiinnostavasti Kemiönsaarella sijaitsee myös esimerkiksi Söderlångvikin kartano, jonka mesenaatti, liikemies, kustantaja ja kansanedustaja Amos Anderson (1878–1961) osti vuonna 1927 ja joka tänä päivänä vaalii Andersonin kulttuuriperintöä ja muistoa. Anderson oli Wemanin ja Janssonin oppilas, ja hän oli yhteydessä kumpaankin myös kouluvuosiensa jälkeen. Etenkin Anderson ja Weman olivat läheisissä väleissä Wemanin elämän loppuun asti, ja Weman on varmasti vieraillut myös Söderlångvikissa. Sagalundin arkistoista löytyykin esimerkiksi Andersonin lähettämiä kirjeitä niin Janssonille kuin Wemanille. Söderlångvik on Sagalundin tavoin merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde, jossa kannattaa vierailla, vaikka useammankin kerran.
Kemiönsaari on siis kaikkineen kulttuurihistoriallisesti monin tavoin merkittävä paikka. Siellä esimerkiksi juuri Sagalundin museo tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden tutustua esimerkiksi 1800-luvun ja 1900-luvun taitteen saaristo- ja maalaiselämään, moninaisiin esine-, kasvi- ja taidekokoelmiin, perinteisiin käsitöihin, laajoihin arkistoaineistoihin, paikalliseen kulttuuriin, sivistystyöhön ja erilaisiin perinnekäsityksiin sekä kiehtoviin menneisiin elämiin. Sagalundissa järjestetään monenlaisia tapahtumia kuten työpajoja, perinnepäiviä, näyttelyitä ja lasten aktiviteetteja. Alue vaalii ja tuottaa merkittävää kulttuurihistoriaa, joka toivottavasti säilyy vielä pitkälle tulevaan. Se tarjoaa myös tutkijoille paljon mielenkiintoista ja tärkeää tutkittavaa.
Tarinoiden lehto -hankkeen kotisivut: https://sites.utu.fi/tarinoidenlehto
Sagalundin museon kotisivut: https://sagalund.fi/fi/tervetuloa
Kirjoittaja FT Karoliina Sjö on kulttuurihistorioitsija, joka toimii tutkijana Tarinoiden lehto -hankkeessa ja on tällä hetkellä vierailevana tutkijana Kööpenhaminan yliopistossa.
