erikois- ja -paikallismuseot: kuvassa arktisen museon Nanoqin ulkonäyttelyn rakennuksia Pietarsaaressa. Kuva: Raija Brännbacka

Erikois- ja -paikallismuseot – Kuvassa arktisen museon Nanoqin ulkonäyttelyn rakennuksia Pietarsaaressa. Kuva: Raija Brännbacka

Pääkirjoitus

Museobarometri 2025 antaa kuvan museoalaa odottavasta niukkuuden ajasta, joka tekee alalla työskentelevien elämästä positiivisvireisesti sanottuna mielenkiintoista. Museoiden kävijämäärät ja palvelutulot ovat yleisellä tasolla barometrin mukaan edelleen nousussa, mutta 96% museobarometriin vastanneista alan ammattilaisista ei usko museoiden talouden kasvavan lähitulevaisuudessa.

Tämä voi antaa indikaattia näyttelyiden vähenevästä määrästä, joka väistämättä johtaa myös kävijämäärien vähenemiseen ja lipputulojen laskuun. Valtion rahoitusta pienennetään tuntuvasti taiteesta ja kulttuurista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Noin 3 miljoonaa euroa vähemmän valtionosuusrahoitusta kilahtaa museoiden kassaan edellisvuoteen verrattuna. Museoliiton syyskuussa antaman tiedotteen mukaan “Museoviraston määrärahat museo- ja kulttuuriperintöalan järjestöille vähenevät 90 000 euroa”. 

Kurjimuksen kourissa painiva Museovirasto pääsikin jo lokakuussa iltauutisiin rahoituksen vähenemisen johdosta, kun tilapäisen sulkemisuhan alla olleiden Seurasaaren, Hvitträskin, Louhisaaren ja Langinkosken museoiden aukipitämiseksi löytyikin tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan kassasta yllättäen puuttuvat noin 2 miljoonaa euroa. 

Kabin teemana on tässä numerossa erikois- ja paikallismuseot. Haluamme nostaa Suomen laajasta ja värikkäästä museokentästä teeman avulla esiin museoita, joiden rahoitusta kenties leikataan tai, jotka eivät ole edes rahoituksen piirissä. Nämä museot ovat tyypillisesti toimineet pitkälti vapaaehtoistyön voimin. Museoissa halutaan jakaa kulttuuriperintöä näyttelyiden ja kokemuksellisten elementtien kautta niin paikallisille kuin vieraileville museokävijöille. Lehtemme Turun Vesilaitosmuseota koskevassa artikkelissa kerrotaan työharjoittelukokemuksista, joten erityisesti kaikille teille, joilla on harjoittelu esimerkiksi opintojen yhteydessä edessä, on artikkelissa paljon inspiroivaa sisältöä.

Suomessa on vuoden 2025 museobarometrin mukaan 150 ammatillisesti hoidettua museota. Näistä 127 on valtionosuusrahoituksen piirissä. Rahoituksen pienentyminen näkyy kenties museoiden aukioloajoissa ja resursoinnissa, joten vuoden 2025 aukioloja kannattaakin seurata tarkalla silmällä. Tässä Kabin numerossa on mukana mielenkiintoinen artikkeli, jossa esitellään Kotiseutuliiton Digipamu-hanke, eli hanke, jonka avulla pyritään etsimään erilaisia keinoja digitaalisuuden edistämiseen pienillä resursseilla toimiville paikallistoimijoille. Digitaalisuuden keinoin, esimerkiksi museoiden näyttelyiden saatavuutta parantamalla vaikkapa verkkonäyttelyiden avulla, on mahdollista saavuttaa enemmän kävijöitä ja uusia kiinnostuneita tahoja.

Aivan kohta vuoden 2025 alkaessa päivät pitenevät taas, joten näinä loppuvuoden pimeinä tunteina on aika inspiroitua museoista, joista et kenties ole koskaan kuullutkaan. Toivottavasti artikkelit innostavat sinua suunnittelemaan vuodelle 2025 museoretkiä ympäri Suomen!

Lämpimin terveisin,

Raija Brännbacka, päätoimittaja
Verkkolehti KABI, Museion ry.