Tuukka Remes
Saavutettavan taiteen ei tarvitse olla aina uutta. Se voi olla rinnakkaisteoksia ja versiointeja – moniaistisia taidekäännöksiä.
Kuva kääntyy tekstiksi, teksti ääneksi, ääni tunnelmaksi ja tunnelma runoksi. Moniaistisuus lisää saavutettavuutta ja rikastaa taide- ja kulttuurikokemusta kaikille.
Moniaististen kokemusten tuominen osaksi museoiden tarjonnan kokonaisuutta on mahdollista ilman suuria investointeja. Pelkästään kevyt asennemuutos, tiedostava lähtökohta sekä päivitetyt ja innovatiiviset toiminta- ja lähestymistavat riittävät. Kun viestimme tilojen ja palveluiden moniaistisuudesta ja saavutettavuudesta – sekä monenlaisten yleisöjen tarpeiden huomioimisesta – niin samalla toivotamme uudet yleisöt tervetulleiksi. Vaikutus ei kuitenkaan kohdistu pelkästään uusiin yleisöihin, vaan lisää museoiden henkistä saavutettavuutta kaikille. Kyse on siitä, että saatamme kulttuuriperinnön suuremmalle yleisölle ja välitämme viestin: kulttuuriperintö on yhteistä.
Kokonaisuuden toimivuuden kannalta on kuitenkin tärkeää kysyä: miten integroida moniaistisuus luonnolliseksi osaksi kokonaisuutta?
Kuuntelisitko teoksen kuvailutulkkauksen museoympäristössä, jos se hyödyntäisi kuva-analyysin periaatteita?
Kuvailutulkkauksen perusperiaate on kuvata kohde objektiivisesti suurista linjoista yksityiskohtiin. Kuvailutulkkaus on visuaalisuuden sanallistamista, visuaalisen ärsykkeen kääntämistä puhutuksi tai kirjoitetuksi kieleksi tai kehollisiksi viesteiksi. Kohteena oleva teos, esitys tai esine määrittää sen, minkälainen kuvailutulkkaus on.
Porin taidemuseossa aukesi 31.3.2023 Katseiden välissä -virtuaalinäyttely, joka sisälsi laadukkaasti toteutetun kuvailutulkkauksen1. Perinteisen kuvailutulkkauksen lisäksi se sisälsi asiatekstiä taiteilijoista teosten takana. Äänitteet ovat erillisiä ja selkeästi otsikoituja, joten esimerkkitapauksen taiteilijan kuviin ja teoksiin voi tutustua vaivatta kuka vain museokierroksen yhteydessä tai kotoa käsin.
Yleisesti ottaen kuvailutulkkausta on mahdollista laajentaa esimerkiksi käsittelemällä teoksen yleisvaikutelmaa, aihetta, ajankuvaa tai symboliikkaa. Sisällön voi toisaalta tiivistää yhteen äänitteeseen, joka herättää kiinnostuksen tutustua tarkemmin teoksen taustoihin.
Oletko lukenut kuvailevaa runomuotokuvaa maalauksesta?
Runomuotokuva on runoilijan tulkinta toisesta teoksesta. Runokielen kautta pyritään kuvaamaan esimerkiksi kohteen tunnelma. Reaaliaikainen, spontaani runomuotokuva on sanataiteilijan henkilökohtainen tulkinta kohteesta, mutta runomuotokuvan voi toteuttaa myös käsikirjoitettuna ja tallennettuna versiona, jonka voi lukea tai kuunnella alkuperäisteoksen yhteydessä.
Sana- ja kuvataiteilijoiden yhteistyöt ovat erinomainen esimerkki käsikirjoitetusta runomuotokuvasta ja taiteen moniaistisuudesta. Runomuotokuvat sisältävät taidekokemuksen, jota esimerkiksi puhtaasti objektoiva kuvailu ei vastaavasti tarjoa. Ääneksi tallennettu teksti on mahdollista elävöittää äänisuunnittelulla.
Runomutokuville ei ole muodostunut selkeää formaattia, vaan ne ovat itsenäisiä olioita alkuperäisteoksen rinnalla. Ne voivat olla kuvailevia kokonaisuuksia tai kokeellista nykyrunoutta, minimalistisia sanaleikkejä tai pohdintaa ajan halki. Näin ollen niissä on mahdollista soveltaa myös esimerkiksi kuva-analyysin tai kuvailutulkkauksen metodeja.
Tunnistaisitko veistoksen pienoismallin avulla?
Pienoismalleilla voidaan havainnollistaa esineitä tai tiloja tunto- ja näköaistin kautta. Esimerkiksi kolmiulotteisten kohokarttojen sisältämä informaatio välittyy kaikille tasapuolisesti huomioiden eri aistit.
Pienoismallien tuotantoon on monia eri tapoja teollisesta muotoilusta käsityöläisen kestävään kädenjälkeen. On olemassa vaihtoehtoisia keinoja tuoda museokokemus tuntoaistin kautta hahmottavalle – joskus jopa kosketus teoksessa käytettyyn materiaaliin voi antaa paljon.
Saavutettavuuden lisäksi moniaistisissa ja -alustaisissa teoksissa piilee potentiaalia museokokemuksen pelillistämiseen. Esimerkiksi teoksen tunnistaminen eri aistien avulla tai sovelletut ristikkotyypit toimivat viihteellisinä työkaluina tiedon välittämiseen.
Digitaalinen moniaistisuus
Moniaististen kokemusten hyödyt jäävät kuitenkin vähäisiksi, jos palveluiden saatavuus on heikkoa tai niitä on vaikea löytää.
QR-koodit ovat hitaasti yleistyneet ja arkipäiväistyneet monella eri alalla, ja älylaitteita käyttävät melkein kaikki. Kohokuvioidut QR-koodikyltit ovat helppo tapa ohjata kävijä teoksen luota internet-lähteeseen. Samalla ne antavat kuvan luotettavasta ja moninaisuutta arvostavasta toimijasta.
Moniaistisia elämyksiä on siis mahdollista integroida museokokemukseen myös ilman fyysistä vastinetta. Moniaistiset ja -alustaiset teokset tarjoavat myös mahdollisuuksia monikanavaiseen viestintään.
Kirjoittaja on taiteilija, tuottaja ja saavutettavuus-entusiasti. Hän on toiminut myös henkilökohtaisena avustajana, vapaaehtoisena ja sokkopingis-“semikoutsina” viimeisen kahdeksan vuoden ajan. Tekstin pohdinta perustuu henkilökohtaisiin havaintoihin, keskusteluihin ja yhteisiin unelmiin moniaistisesta museosta.
Saavutettavassa kulttuurikohteessa palvellaan hyvin monenlaisia kävijöitä. Kaikilla on mahdollisuus osallistua ja saada elämyksiä.
Museoviraston saavutettavuussuunnitelma (2007)
Korjaus: Katseiden välissä -näyttely on Porin taidemuseon, ei Porin kaupunginmuseon
