Mäntsälän toriplaani talvikuvassa noin vuonna 1914. Vasemmalla kunnantupa, keskellä puiden seassa Ehnroosin koulu, oikealla papin aitta, joka myöhemmin siirrettiin Helsingin tien varteen ja josta tehtiin kuvanveistäjä Heikki Varjan ateljee. Vasemmalla kunnantuvan vierestä menee Porvoon tie ja oikealta papin aitan vierestä kulkee Nummisten tie. Kuva 8814_31, Mäntsälän museotoimi.
Lauri Lappalainen
Hirsirakennuksen matka viljamakasiinista museotilaksi – professori Heikki Varjan ateljeeksi rakennuttama papin aitta on lahjoitettu Mäntsälän kunnalle ja aukeaa tulevaisuudessa yleisölle nähtäväksi.
Heikki Varja
Heikki Varja (27. heinäkuuta 1918–26. heinäkuuta 1986) oli poikkeuksellisen monipuolinen suomalainen kuvanveistäjä. Hänen tuotantoonsa lukeutuu niin puuveistoksia, muotokuvia, muistomerkkejä kuin mitaleita. Varjan ilmaisu on ekspressiivistä ja emotionaalisesti sävyttynyttä. Teoksissa toistuvia teemoja ovat tarinat, liike ja huumori. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat mm. vuonna 1961 paljastettu Saarijärven Paavon patsas, Lauri Viidan hautamuistomerkki Tampereella vuodelta 1966, Rudolf Waldénin muistomerkki Valkeakoskella vuodelta 1973 sekä Uutinen, 1981, Tampereen Hämeenpuistossa.
Mäntsälän viljamakasiini
Mäntsälässä Heikki Varja työskenteli aluksi muun muassa Koivikon koululla. Kunnon työskentelyrauhan siellä sai kuitenkin vain kesäisin. Oman rauhan takaavan työskentelytilan hankintaan vaikutti ratkaisevasti voitto vuonna 1954 järjestetyssä kilpailussa Saarijärven Paavo -patsaasta. Tilan tuli olla riittävän suuri, joten ateljeeksi valikoitui pappilan entinen viljamakasiini. Rakennus siirrettiin Kylä-Maisalasta löytyneelle sopivalle tontille. Heikki ja Marjatta Varja ostivat myös tontilla sijainneen Kylä-Maisalan päärakennuksen.
Viljamakasiinin välikaton poiston, ison ikkunan ja hirsikehikon lopullisen muodon suunnittelusta vastasi arkkitehti, professori Aarno Ruusuvuori. Kehikosta poistettiin muun muassa muutama alimmainen hirsikerta. Ateljeerakennus valmistui vuonna 1956. Perinteisestä taidemaalariateljeesta poiketen tilan ikkuna avautuu etelään. Kuvanveistäjälle tasainen pohjoinen valo ei ole merkittävä samalla tavalla kuin maalarille. Veistosten muotoilussa on hyödyllistä, että valo tulee suoraan, sillä valon suunta tuo esiin kappaleen kolmiulotteisuuden.
Heikki Varjan tuotannon suurikokoisimpiin, viljamakasiiniateljeessa valmistuneisiin teoksiin lukeutuvat Linnankosken muistomerkki, Mikkelin sankaripatsas, Kuopio nousee sekä Rudolf Waldenin muistomerkki.
Ateljeen laajennusosa
Seinäjoen rautatieläisten muistomerkki, Tuolta se tulee, oli valmistuessaan metallimäärältään ja ulottuvuuksiltaan Suomen suurin pronssiveistos. Se ei kokonsa puolesta enää mahtunut viljamakasiiniin tehtyyn ateljeeseen, eikä sopivaa tilaa löytynyt vuokrattavaksi. Heikki Varja päätyikin rakennuttamaan ateljeelle laajennusosan. Harilon ja Montosen kirvesmiesryhmät pystyttivät elementtirakenteista koostuvan uuden puolen vuonna 1976. Ateljeekokonaisuus muodostuu näin ollen kahdesta toisiinsa yhteydessä olevasta rakennusosasta, joiden rakentamiseen on käytetty toisistaan poikkeavia materiaaleja sekä tekniikoita.
Kirjoittaja työskentelee Mäntsälän kunnan kulttuuripuolella, Mäntsälän museoihin ja kuva-arkistoon liittyvissä työtehtävissä.
Kuvat:
Viljamakasiinista rakennettu ns. vanha puoli. Ikkunan yllä näkyy koukku, jonka avulla viljaa on nostettu toiseen kerrokseen. Kuva Jaana Jetzinger, Mäntsälän kunta
Vanha puoli sisältä, josta Ikkuna avautuu etelään. Välikatto on purettu lukuun ottamatta parvea. Muutaman hirsikerran poiston huomaa siitä, että parven ja lattian väli jää pieneksi. Kuva Amanda Lehtola, Mäntsälän kunta
Uusi puoli. Heikki Varjan poika Olli Varja (punainen päähine) esittelee ateljeeta kuntalaisille avoimien ovien aikaan 2023. Kuva Amanda Lehtola, Mäntsälän kunta
Kuva on otettu uudesta puolesta kohti vanhaa puolta. Uusi puoli on rakennettu vanhan puolen yhteyteen. Valkoiseksi maalatut hirret ovat aikoinaan olleet viljamakasiinin ulkoseinää. Kuva Amanda Lehtola, Mäntsälän kunta
Kuva: Jaana Jetzinger, Mäntsälän kunta
