Riitta Niskanen

Suomalainen rakennussuojelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sen säädöksiin asemakaavoituksesta. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan turvaa sisätiloja, vaan niitä varten on laki rakennusperinnön suojelemisesta. Sen tulkintoja olisi linjattava ja jämäköitettävä.
Eliel Saarisen suunnittelema Lahden kaupungintalo on oivallinen esimerkki 1900-luvun alun kaupunkitaiteellisista ja arkkitehtonisista ideoista. Niiden taustalla olivat yhteiskunnalliset murrokset, kaupungistuminen ja teollistuminen, joihin taiteilijat vastasivat luomalla uutta sosiaalista, taide- ja pedagogista ohjelmaa luonto, kansantaide ja keskiaika innoittajinaan. Vuonna 1912 valmistunut kaupungintalo oli kokonaistaideteos, johon Saarinen suunnitteli rakennuksen lisäksi sen tärkeimpien tilojen kalustuksen sekä osin myös talon eduspuiston.


Kaupungintalo ja kokonaistaideteoksen jatkumo


Tuli tuhosi kaupungintalon pahoin syyskuussa 1981. Rakennus päätettiin korjata osittain entistäen. Arkkitehti Satu Päivärinteen ja konservaattori Jorma Lyytikäisen suururakka valmistui 1985. Sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi suunnitteli uudet interiöörit Saarisen hengessä. Hänen valaisimensa ja kalusteensa täydentävät ja kommentoivat jugendia hienostuneesti ja kekseliäästi. Kaupungintalon peruskorjausta alettiin suunnitella vuonna 2017. Sen vakuutettiin kunnioittavan talon arkkitehtuuriarvoja. Toisaalta kerrottiin kuitenkin, että Nurmesniemen kalusteet halutaan korvata tuolloin Rautatiehallituksen huutokaupassa olleella Saarisen tuotannolla. Talon työntekijät toivoivat lisäksi muun muassa avokonttoreita, ergonomisempia istuimia ja vaaleampaa yleisilmettä.


Oli ilmeistä, että Eliel Saarisen kokonaistaideteos ja Nurmesniemen suunnittelema 1980-luvun tulkinta siitä olivat uhanalaisia. Asemakaava oli vuodelta 1967, eikä siinä ollut suojelumerkintöjä. Kaupungintalo sisältyy valtakunnalliseen arvoalueinventointiin, mutta sisätiloja se ei koske. Lahden museot päätti esittää, että kaupungintaloon sovellettaisiin lakia rakennusperinnön suojelemisesta. Sillä voidaan turvata rakennuksen sisätiloja, tosin vain kiinteän sisustuksen osalta. Suojeluesitys valmistui helmikuussa 2021, jolloin se luovutettiin Hämeen ely-keskukselle. Toimenpide oli poikkeuksellinen: museon lakisuojeluesitys oli ensimmäinen lajissaan Suomessa, sillä esitysoikeus annettiin museoille vasta vuoden 2020 museolaissa. Lahden museoiden esityksessä suojeltaviksi esitettiin myös runsaasti irtainta sisustusta, jota laki rakennusperinnön suojelemisesta ei kata. Esityksen valmistelua ohjannut Museovirasto kuitenkin rohkaisi yrittämään lain venyttämistä, koska suuri osa arvosisustuksista jäisi muuten vaille suojaa.
Ely-keskus kuuli esityksestä Museovirastoa, kuten laki vaatii. Museovirasto ei enää asettunutkaan irtaimiston suojelun taakse, vaan esitti lain piiriin vain kaupunginvaltuuston ja -hallituksen istuntosalin kalusteineen. Muilta osin odotettiin kaupungin sitoutuvan säästämään tilat.


Suojeluesitystä ei ole ratkaistu. Talon korjaukset valmistuivat vuonna 2023. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen salit on säilytetty, samoin kokoushuone, joka ei sisältynyt esitykseen. Muissa tiloissa on uusi standardikalustus. Se ei sisältynyt korjauksen suunnitelleen Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:n tehtävänantoon, eivätkä sisustuksen suunnittelijat ottaneet arkkitehtitoimiston kommentteja huomioon. Myös suojelusta vastannut Lahden museot sanoutui irti sisustusratkaisuista, koska sen näkemyksiä ei kuultu.


Teatteritalo, 1900-lopun kokonaistaideteos


Lahden teatteritalosta järjestetyn suunnittelukilpailun voitti vuonna 1973 arkkitehti Pekka Salminen. Talon arkkitehtuurissa kuvastuu aikakauden yhteiskunnallinen keskustelu, paljolti sama kuin sata vuotta aiemmin: demokratia, kaikkien oikeus taiteeseen, luonnon voima. Suunnitteluvaihe kesti kymmenen vuotta. Sinä aikana Salminen hioi talostaan ainutlaatuisen, teatterirakennuksia ja -käytäntöjä uudistaneen luomuksen. Rakennus on tulvillaan leikkimieltä, iloa ja teatterin lumoa. Salminen kuvasi Lahden teatteritaloa oman aikansa jugendiksi. Kaupungintalon tavoin se on kokonaistaideteos, jonka arkkitehtuuri, sisustus ja ympäristö puhuvat samaa kieltä. Osin yksilölliset kalusteet ovat sisustusarkkitehti Yrjö Kukkapuron, tekstiilit Irma Kukkasjärven.


Kaupunginteatteria on korjattu vähin erin vuosien kuluessa. Merkittävin muutos oli vuonna 2009 suuren salin värien vaihtaminen kokoharmaaseen. Teatterihistoriaan viittaava punainen kokolattiamatto ja jugendinvihreät istuimet poistettiin. Lämpiöiden uniikit Pilvi-tuolit ja pienet marmoripöydät korvattiin osin järeillä tummilla kalusteilla. Teatterin peruskorjaus alkanee vuonna 2028, mutta suunnitelmat ovat jo käynnissä. Tätä ennakoiden Lahti-Seura ry on yhteistyössä Päijät-Hämeen tutkimusseura ry:n ja Lahden museoiden kanssa laatinut lakisuojeluesityksen, joka luovutettiin Hämeen ely-keskukselle maaliskuussa 2024. Esitys kattaa rakennuksen, siihen liittyvän torin ja puiston sekä laajalti sisustusta irtaimistoineen. Tavoitteena on säilyttää ainutlaatuinen kokonaisuus, mutta myös yrittää jälleen venyttää lakia.


Turvattomat sisustukset


Sisustuksilla ei ole riittävää lainsuojaa. Uniikit kokonaistaideteokset ja niiden historialliset kudokset katoavat vaihtuvien muotien ja muuttuvien käyttötarkoitusten paineessa. Tämä tiedostettiin jo rakennussuojelulakia uudistettaessa vuonna 2009. Hallituksen taustamuistiossa todetaan: ”Jos sisustus muodostaa erityisen merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, esitetään, että rakennusperinnön suojelemisesta annettavan lain nojalla voidaan suojella myös muita, perinteisesti irtaimeksi omaisuudeksi katsottavia esineitä, kuten tiettyyn tilaan suunniteltuja valaisimia tai taideteoksia. Tällaisia erityisen merkittäviä kokonaisuuksia ovat esimerkiksi arvostetun tekijän tiettyyn tilaan toteutetut suunnitelmat, joiden ominaisluonteen katsotaan muuttuvan, ellei kokonaisuutta voida säilyttää. Näitä kohteita on vähän ja tarkoituksena on käyttää tätä suojelun mahdollisuutta erittäin rajoitetusti.”

Lopulliseen lakiin kauniit tavoitteet eivät kuitenkaan päätyneet, eivätkä lain soveltamistilanteet ole muuttaneet käytäntöä. Edes maamme korkein antikvaarinen auktoriteetti Museovirasto ei nähnyt Eliel Saarisen maailmanmainetta perusteena kokonaistaideteoksen suojelulle. Toivoa antavat kaksi Museoviraston vastikään oma-aloitteisesti lakisuojeluun esittämää kohdetta, Kansallismuseo ja helsinkiläinen Ravintola Meiccu osin irtaimine sisustuksineen. Tapauksia ei ole vielä ratkaistu.

Museoilla on asiantuntemusta ja tutkimustietoa, jota tulee lakisuojeluesityksissä kuunnella. Laki rakennusperinnön suojelemisesta vaatii tulkintoja, joissa tunnistetaan kulttuuriperinnön katoavaisuus. Ja ennen kaikkea: museolaitoksen tulee yhtenäisenä puolustaa sisustustaidettamme.

Kirjoittaja Riitta niskanen on eläkkeelle jäänyt rakennustutkija, joka on tehnyt mittavan työuran Lahden museoiden ja rakennetun ympäristön suojelutyön hyväksi.

Lähteet:

Suullisia tietoja antaneet:

Aalto, Minna, arkkitehti, Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy. Haastattelu 15.4.2024

El Harouny, Elisa, erityisasiantuntija, Museovirasto. Haastattelu 11.4.2024

Honkanen, Sari, projektipäällikkö, Lahden tilakeskus. Haastattelu 27.3.2024

Kainulainen, Sari, kokoelmapäällikkö, Lahden museot. Haastattelut 15.9.2023 ja 11.4.2024

Tulonen, Annu, yksikön päällikkö, Hämeen ely-keskus. Haastattelu 27.3.2024

Painetut lähteet:

Hausen, Marika 1988. Lahden kaupungintalo. Lahden kaupunki, Lahti.

Niskanen, Riitta 2023. Pilviä ja betonia. Lahden teatteritalo ajassaan ja paikassaan. Teoksessa Näyttämöillä. Vuosisata teatteria Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 2023. Toim. Helena Ahonen, Stina Saanila ja Timo Taulo. Päijät-Hämeen tutkimusseura, Lahti.

Internet-lähteet:

https://asiat.museovirasto.fi/home -> Lahden kaupungintalo 17.8.2021. Poimittu 2.4.2024.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090101. Poimittu 29.3.2024.

https://lahti-museo-lausunnot-prod.oncloudos.com/aski/202110201.PDF. Poimittu 31.3.2024.

https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1903. Poimittu 31.3.2024.

Kuvat:

Lahden kaupungintalo – Lahden museot, kuva-arkiston kuvakokoelmat
lisenssi: https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/deed.fi

Lahden kaupungintalo – Lahden kaupungin tiedotustoimisto
lisenssi: https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/deed.fi