Kuva: Eeva Karhunen
Lastentarhatalo Saimassa vallitsee rauha, ja aika rakennuksessa on pysähtynyt paikoilleen. Rakennuksen historiaa voidaan tutkia 1840-luvulle saakka, jolloin rakennus alkoi pikkuhiljaa kehittyä merkittäväksi henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön kohteeksi aivan Porin keskustan tuntumassa. Kyseessä ei siis ole pelkästään historiallinen rakennus, vaan myös tärkeä osa ihmisten menneisyyttä ja tulevien sukupolvien perintöä.
Saima Kyhä ja Fröbelin aatteet
Lastentarhatalo Saima sai nimensä Porin suomalaisen kansanlastentarhan johtajattaren Saima Kyhän (1888–1974) mukaan, joka toimi johtotyössään lähes viisikymmentä vuotta. Kyhän opetukset perustuivat kädentaitoihin kuten käsitöihin, kotitaloustöihin ja puutarhanhoitoon, joiden tarkoitus oli edistää lapsen tasapainoista kehitystä. Saima Kyhän ja suomalaisen lastentarhatoiminnan periaatteet perustuivat saksalaisen Friedrich Wilhelm August Fröbelin (1782–1852) kasvatusaatteisiin. Aatteista muodostuikin lopulta aivan omanlainen maailmakatsomuksellinen pedagoginen mallinsa. Edesmenneen Friedrich Fröbelin mukaan varhaiskasvatuksen tehtävä oli antaa lapselle tieto siitä, että ihmisen, luonnon ja Jumalan välillä vallitsee yhteenkuuluvuus eli elämäyhteys. Tarkoituksena oli varmistaa, että lapset oppivat vahvistamaan sekä omia henkisiä että myös fyysisiä ominaisuuksia elämässään.
Saima Kyhä valmistui lastentarhanopettajaksi Helsingin Ebeneser-seminaarista vuonna 1909, jossa häntä kouluttavat opettajat olivat saaneet koulutuksensa Saksassa Fröbelin oppien mukaisesti. Heti valmistuttuaan Kyhä pääsi tekemään koko elämänsä mittaisen uran Porin suomalaisessa kansanlastentarhassa, jossa hänen oppinsa pääsivät kukoistamaan lasten arjessa ja opetuksessa.
Appelqvistin talosta Lastentarhatalo Saimaksi
Lastentarhatalo Saimassa vallitsee tyyni tunnelma, ja siellä pystyy helposti rauhoittumaan historiallisessa miljöössä. Talo on yksi Porin vanhimmista taloista, joka tunnetaan yhä myös nimellä Appelqvistin talo. Appelqvistin talo ei kuitenkaan aina toiminut pelkästään Lastentarhatalo Saimana: Rakennuksen historia ulottuu vuoteen 1843, kun talossa asui merimies Carl Appelqvist ja hänen perheensä. Perheen isän kuoltua, muu perhe jatkoi talossa asumista lähes viisikymmentä vuotta. 1990-luvulla rakennus alkoi olla niin huonossa kunnossa, että se oli määrä purkaa Porin kaupungin toimesta. Museon ansiosta purkamista saatiin lykättyä, kunnes Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Satakunnan Museo toteuttivat Kehittyvä puukaupunki -hankkeen vuosina 2005–2007. Tämän kyseisen hankkeen ansiosta Appelqvistin talo koki suuren muutoksen, jossa se korjattiin ja palautettiin entiseen 1920-luvun ulkoasun koreuteensa.
Kuvassa näkyy erilaisia museon leluja, joilla lapset pääsevät kierroksilla leikkimään. Kuva: Nea Ylikahri
Lastentarhatalo Saima perustettiin, kun Itätullin päiväkoti, aikaisemmalta nimeltään Porin suomalainen kansanlastentarha, lopetti toimintansa. Päiväkodin henkilökunta halusi pelastaa vanhat, hyvin säilyneet leikkikalut ja kalusteet. Tällöin Appelqvistin talo annettiin tämän toiminnan käyttöön vuoden 2016 alussa.
Fröbelin palikat
Rakennuksessa on esillä paljon vanhoja leluja, joilla vierailevat lapset pääsevät leikkimään paikan päällä. Leikkimistä valvovat vapaaehtoistoimijat, jotka pukeutuvat lastentarhavierailuja varten vanhoihin ja perinteisiin lastentarhan opettajattarien rooliasuihin, joilla saadaan luotua tunnelmaa. Lastentarhatalo Saimassa on erilaisia leluja, kuten nukkekodinkalusteita, leikkiastiastoja ja pääasiassa puusta tehtyjä leluja, kuten puuhevosia ja kulkuneuvoja.
Yksi aivan alkuajoilta oleva lelu on nimeltään ”Fröbelin palikat”, jonka tarkoitus on kehittää lapsen ajattelua ja aisteja. Tämä kyseinen lelu kuvastaa hyvin Fröbelin ajatusmaailmaa lastenkasvatuksesta, ja mahdollistaa lapsen luovan ajattelun.
Fröbelin palikat. Kuva: Museovirasto, finna.fi
Toiminnan suunta on eteenpäin
Porin Lastentarhamuseon Ystävät, eli LasTMu ry on Saiman perustaja, ja vastaa Saiman toiminnasta. Yhdistyksen sääntöjen mukaan Lastentarhatalo Saiman toiminta-ajatus perustuu siihen, että tarkoituksena on säilyttää lastentarhojen historiaa ja tarjota lapsille mahdollisuus oppia ja kokea niin aineellista, kuin myös aineetonta kulttuuriperintöä. Rakennuksen vapaaehtoistoimijat säilyttävät lastentarhan historiaa ja pitävät päiväkotikierroksia lapsille, jotta vieraat pääsisivät kokemaan, minkälaista varhaiskasvatus oli ennenvanhaan.
Artikkelin on kirjoittanut Nea Ylikahri, joka opiskelee Turun yliopistossa digitaalisen kulttuurin, maisemantutkimuksen ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman toista vuotta, ja aloitti vuoden 2024 syksyllä ensimmäiset sivuaineopinnot museologiasta.
Lähteet:
Ebeneser: Lastentarhamuseon historiaa. https://lastentarhamuseo.fi/historiaa/lastentarhamuseo/ Viitattu 17.10.2024.
Karttunen, J. (2022). Lastentarhatalo Saima – Elävä ja esitetty tila. Yhdistysvetoinen museo kulttuuriperinnön välittämisen ja kulttuuriympäristökasvatuksen paikkana. Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelma, maisemantutkimus & Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/154049/Karttunen_Jonna_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lastentarhatalo Saima: Historiaa & taustaa. https://www.lastentarhatalosaima.fi/historia/
Viitattu 15.10.2024.
