Näkymä kauppias Brummerin talon sisäpihalle. Taustalla näkyy taidemaalari Severin Falkmanin vuonna 1876 rakennuttama maalausateljee ikkunaruudukkoineen. Kuva: V. S. Salokangas, Helsingin kaupunginmuseo
Museoita kehitetään yhä useammin palvelumuotoilun keinoin. Sen avulla tiloja, sisältöjä ja palveluita voidaan suunnitella käyttäjälähtöisesti ja tavoitteellisesti. Helsingin kaupunginmuseon Falkmanin piha toimii esimerkkinä siitä, miten kehittämistyö voi tuoda esiin tilan potentiaalin.
Piha, joka jäi piiloon
Senaatintorin kulmalla, Helsingin kaupunginmuseon itäsiivessä, sijaitsevat Falkmanin piha ja ateljee. Tilat on nimetty taidemaalari Severin Falkmanin mukaan, jolle ateljee rakennettiin vuonna 1872. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt piha toimii esimerkkinä 1800-luvun asuinympäristöstä ja on ollut avoinna museovieraille vuodesta 2016 lähtien.
Huomattavasta potentiaalistaan huolimatta piha oli jäänyt vähäiselle käytölle. Sinne oli vaikea löytää, eikä siellä ollut selkeää sisältöä tai käyttötarkoitusta, joka olisi houkutellut kävijöitä viipymään. Tämän vuoksi piha on ollut useimmiten tyhjillään satunnaisia tapahtumia lukuun ottamatta.
Uudistuksen tavoitteena on ottaa piha aktiiviseen käyttöön osana museokokemusta, tapahtumatilana sekä vuokrattavana ympäristönä.
Kehittämistä vahvan tietopohjan varassa
Kehitystyö eteni vaiheittain vuosien 2024–2026 aikana. Työ käynnistyi talvella 2024 laajalla tiedonkeruulla, jossa huomioitiin keskeiset sidosryhmät, kävijät, museon toimintatavat sekä strategiset tavoitteet. Samalla tunnistettiin pihan vahvuudet ja keskeiset kehityskohteet. Tietoa kerättiin haastatteluilla, työpajoilla, taustatutkimuksella sekä museon aulaan toteutetun toivomusseinän avulla.
Vuoden 2025 alussa kerätty aineisto jäsennettiin ja sen pohjalta määriteltiin kehitystyön reunaehdot ja suunnittelua ohjaavat periaatteet. Falkmanin pihan kehitystyön ohjureiksi valikoituivat selkeän identiteetin löytäminen, elämysten ja rauhoittumisen mahdollistaminen sekä harkittu, kutsuva ja muokattava toteutustapa.
Suunnitelmista kohti toteutusta
Konseptointivaiheen jälkeen kehitystyö eteni kohti toteutusta, kun ideoita alettiin jalostaa konkreettisiksi ratkaisuiksi. Keväällä 2025 pihalle luotiin palvelupolku, vuosikello ja alustavat konseptit. Palvelupolku kuvaa kävijän vierailun vaiheittain ja auttaa hahmottamaan koko kokemuksen museon ja asiakkaan näkökulmista. Sen rinnalla suunniteltiin, miten vierailun kulku voisi toteutua tulevaisuudessa. Vuosikello toimii työkaluna sisältöjen suunnitteluun eri vuodenaikoina. Sen avulla pihan käyttöä voidaan ennakoida, aikatauluttaa ja kehittää pitkäjänteisesti. Nämä työkalut auttoivat selkeyttämään kokonaisuuden suuntaviivoja.
Seuraavana vuonna työ eteni toteutussuunnitteluun yhdessä museon työryhmän kanssa. Pihalle laadittiin toteutus- ja tilasuunnitelmat, joiden pohjalta uudistus viedään käytäntöön. Alkuperäisissä konsepteissa korostuivat yhteisöllisyys ja elämyksellisyys, ja lopullisessa ratkaisussa pihan keskiöön nousevat lisäksi Falkmanin taide, paikan historia, muokattavat sisällöt sekä mahdollisuus oleskeluun ja rentoutumiseen.
Mitä palvelumuotoilu toi museotyöhön
Vaikka uudistus on vielä kesken, prosessi on jo tuottanut museolle konkreettisia työkaluja ja etenemistapoja muutoksen toteuttamiseen.
Palvelumuotoilu auttaa tarkastelemaan museota kokonaisuutena yksittäisten tilaratkaisujen sijaan. Se tekee näkyväksi, miten tilat, sisällöt, opastus ja viestintä muodostavat yhtenäisen kävijäkokemuksen. Falkmanin pihan tapauksessa tämä parantaa sen saavutettavuutta, käytettävyyttä ja houkuttelevuutta. Menetelmä tukee myös sisältöjen kehittämistä. Tarinallisuus ja monipuoliset esitystavat tekevät pihasta kiinnostavamman ja helpommin lähestyttävän. Museotyössä keskeistä on kehittämisen jatkuvuus. Työ ei pääty toteutukseen, vaan jatkuu palautteen keruuna, käytön seuraamisena ja ratkaisujen parantamisena.
Falkmanin pihan kehitystyö osoittaa, että tulevaisuuden museoissa tiloilla on esteettisten ratkaisujen lisäksi strateginen rooli osana kävijäkokemusta ja museon toimintaa. Palvelumuotoilu tukee tätä muutosta ja auttaa luomaan museoympäristöjä, jotka ovat sekä kestäviä että merkityksellisiä.
Falkmanin pihan kehittämiseen voi perehtyä lisää opinnäytetyössä “Helsingin kaupunginmuseon sisäpihan konseptiuudistus : Falkmanin pihan kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin” (Myllyniemi, 2025). Opinnäytetyö löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028674
Mitja Myllyniemi on palvelumuotoilijaksi valmistunut muotoilu- ja taidealan ammattilainen. Häntä kiinnostavat erityisesti kulttuuripalveluiden kehittäminen, luova ongelmanratkaisu ja elämyksellisyys.
