Museoikkuna. Kuva: Pauliina Latvala-Harvilahti
Suomessa on 153 ammatillisesti hoidettua museota, jotka voivat jatkossa toimia entistä vaikuttavammin yhdessä tulevaisuusorientoituneena verkostona. Suomen Museoliitossa on tänä keväänä alkanut toimintahanke Kohti ekososiaalista sivistystä. Museoiden tulevaisuusperintöverkosto kestävyysmurroksen vauhdittajaksi kutsuu liittymään verkostoon, joka toimii yhteiskehittämisen, vertaisoppimisen ja -tuen pysyvänä foorumina.
Toimintahanke vahvistaa ja vauhdittaa ihmisten, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan kulttuurista kestävyysmurrosta ammatillisten museoiden avulla valtakunnallisesti. Yksi hankkeen tärkeä tehtävä on rakentaa ekososiaalista sivistystyötä tekevän museon strateginen malli museologian työelämäprofessori Leena Paaskosken aiemmin kehittämän dynaamisen museon konseptin perustalle. Hankkeen kehittäjämuseoina toimivat Suomen Metsämuseo Lusto, Suomen valokuvataiteen museo sekä Merikeskus Forum Marinum. Nämä kolme kehittäjämuseota muotoilevat kestävyysmurros- ja tulevaisuusperintötyöhön parhaaksi katsomiaan työkaluja ja toimintatapoja, joita syksyllä mukaan kutsuttavat pilottimuseot pääsevät testaamaan. Jatkossa työkalut ja toimintatavat voidaan ottaa käyttöön erilaisten museoiden arkisessa museotyössä.
Hanketta, jonka puitteissa tarjotaan myös tulevaisuus- ja kestävyysajattelun osaamista vahvistavaa koulutusta museoiden henkilökunnalle, rahoittaa Nesslingin säätiö.
Tulevaisuus mietityttää, siispä toimitaan proaktiivisesti!
Monissa museoissa on herännyt kiinnostus toimia ei vain muistiorganisaationa vaan myös tavoitteellista tulevaisuustyötä tekevänä organisaatioina. Miksi valtakunnallisen Tulevaisuusperintöverkoston aika on juuri nyt? Museot ovat lähellä ihmisiä ja niihin luotetaan. Museoilta myös odotetaan entistä suurempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja panosta kestävään kehitykseen haasteisiin. Museot voivat auttaa ymmärtämään yhä nopeammaksi käyvää yhteiskunnallista muutosta ja vahvistamaan kestävyysmurroksessa tarvittavia muutostaitoja ja -kykyjä.
Menneisyyden asiantuntijuuden rinnalla tulevaisuusajattelu kasvattaa museoiden muutosvoimaisuutta. Museot voivat yhdessä jakaa hyviä käytäntöjä ja löytää tuoreita ratkaisuja siirtymässä kestävämpään elämäntapaan.
Tulevaisuustoimijuuden taustalla on niin kutsuttu aineeton käänne. Museot ovat niin Suomessa kuin kansainvälisestikin viime vuosina ja vuosikymmeninä askel askeleelta menneet kohti elävän, aineettoman kulttuuriperinnön merkityksiä kuten taitojen, tietojen ja käytäntöjen roolia yhteisöjä osallistavassa museotyössä. Myös tulevaisuusperinnön ajatus lähtee näiden taitojen yhteiskehittämisestä ja kestävää elämäntapaa vauhdittavista konkreettisista teoista.
Suomi on edelläkävijä valtakunnallisen Tulevaisuusperintöverkoston luomisessa. Verkostoon liittyvillä museoilla on paljon kontakteja ja mahdollisuudet laajentaa dialogia kansainväliselle tasolle.
Lisätietoa tulossa Museopostiin!
Museopostia lukemalla saat ajankohtaista tietoa siitä, kuinka tulevaisuusperintöverkostoon liitytään ja millä tavoin voit tuoda omaa osaamistasi verkostotoimintaan. Seuraathan myös Museoliiton sometilejä.
Kirjoittaja on kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti Turun yliopistosta, joka työskentelee osa-aikaisesti hankejohtajana Suomen Museoliitossa.
Lisätietoa:
Museoliitto.fi
Suomen museoliitto Facebook
Suomen museoliiton Instagram
