Lankakiekko, väriympyrä. Kasvivärjäysnäyte keijunmekko-köynnöskasvin osilla värjätystä langasta. Suomen käsityön museo
Museot koetaan laajasti merkityksellisiksi kunnille, kaupungeille ja niiden elinvoimalle. Museoiden täytyy kuitenkin nopeasti muuttuvassa maailmassa kyetä uudistumaan niin, että ne pystyvät olemaan saavutettavia ja tarjoamaan monimuotoiselle yleisölle tietoa ja kokemuksia kulttuuriperinnöstä, luonnonperinnöstä sekä historiasta yleisesti.
Museion ry:n verkkojulkaisu Kabin 20-vuotisjuhlanumerossa tarjoamme kirjoittajiemme näkemyksiä museoalan tulevaisuudesta teemamme Tulevaisuuden museo – museoiden tulevaisuus alla.
Pauliina Latvala-Harvilahti esittelee artikkelissaan Museoliiton uuden toimintahankkeen Kohti ekososiaalista sivistystä. Museoiden tulevaisuusperintöverkosto kestävyysmurroksen vauhdittajaksi. Ytimessä on tulevaisuus- ja kestävyysajattelun osaamisen vahvistaminen alalla, kun museoissa on herännyt kiinnostus toimia muistiorganisaatioroolin lisäksi tavoitteellisesti tulevaisuustyötä tehden.
Oona Pohde kirjoittaa museoiden muutoksesta muutospaineessa. Rahoituksen kaventuessa pienet museot joutuvat leikkaamaan jopa museota kehittävistä toimenpiteistä. Pienen toimijan luovuus nousee päätekijäksi, kun tavoitellaan monimuotoista yleisöä. Museovierailijasta muotoutuu kävijän sijaan kokija ja oppija, ja asiakkaiden luova osallistaminen on avainasemassa. Artikkeli nostaa esiin museoiden paradigmamuutoksen sekä sidosryhmäyhteisöjen ja yksilöiden merkityksen museotoimintaan vaikuttajina ja toiminnan jatkuvuuden varmistajina.
Vaikka digitaalisuuden ja tekoälyn vaikuttavuus ja ajankohtaisuus museoalalla on ilmeistä, lähestyvät monet kirjoittajistamme teemaamme teknologian kyllästämien visioiden sijaan nostaen esiin ympäristön ja ihmisen yhteenkietoutunutta menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Anne-Maria Haapala avaa artikkelissaan näkymää museokonseptista, jossa Perämeren suurimman saaren ympäristö on aktiivisena toimijuutena museon taideteosten synnyssä toimien samalla museon ”seininä”. Kesällä Hailuodossa avautuva Luonnontaiteen museo – Anni Rapinoja on osa Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin ohjelmakattausta.
Aija Leppänen pohtii Saarijärven museon Yhteinen ympäristömme -hankkeen välityksellä ihmisen ja luonnon ikiaikaista, monimuotoista ja alati muuttuvaa suhdetta tulevaisuuden museon kehyksessä. Kestävyysmurroksen tematiikkaan kytkeytyvä artikkeli purkaa samalla ihmiskeskeisyyttä ja tarkastelee asiaa luonnon näkökulmasta käsin.
Inka Muhonen luo artikkelissaan keskustelunavauksen museonäyttelyissä ja -kokoelmissa oleviin eläinten jäänteisiin – ovatko museoeläimet eläimiä vai vainajia? Luokittelua problematisoiva kirjoitus nivoutuu museoalallakin ajankohtaisiin keskusteluihin monilajisesta empatiasta sekä monilajisuutta paremmin huomioivasta tulevaisuudesta.
Mitja Myllyniemi osoittaa artikkelissaan Helsingin kaupunginmuseon Falkmanin pihan konseptiuudistuksen välityksellä, miten tulevaisuuden museoissa voitaisiin palvelumuotoilun avulla saavuttaa kävijälähtöisempiä museoita. Museoympäristöt eivät ole vain toiminnan raameja tai tunnelman luojia, vaan niiden monipuolinen hyödyntäminen on sidoksissa kestävään kehitykseen.
Ihmisen ja museoympäristöjen vuorovaikutukseen pureuduttiin monipuolisesti myös keväällä Jyväskylän museologian seminaarissa. Jo 30 vuoden ajan on opiskelijalähtöisesti tuotettu seminaari koonnut yhteen museoalan ammattilaisia ja opiskelijoita. Vuoden 2026 seminaarin puheenjohtaja Lenni Lempinen valottaa meille, mitä kaikkea tapahtuman kulisseissa tapahtui. Positiivisella synergialla Kabi ja JYU:n museologian seminaari tarjoavat oivallisen tilaisuuden opiskelijoille tuoda osaamistaan näkyväksi samalla verkostoituen kulttuuriperintöalan ammattilaisten kanssa.
Verkostoissa toimimalla olemmekin kaikki yhdessä vahvempia, rakentamassa siltaa tulevaisuusperintöverkoston viitoittamaan, monin tavoin kestävämpään museoiden tulevaisuuteen.
Lukuiloa toivottaen,
Nina Sundell ja Raija Brännbacka
Kabin päätoimittajat
